Sääennusteiden tarkkailu viikonlopun reissulla Tallinnassa keskittyi lähinnä sunnuntain paikalliskeliin. Lupasivat vähemmän viileätä ja lähestulkoon sateentonta keliä. Toisin kuitenkin kävi kun jo kolmannen reiän jälkeen alkoi kaukaisuudessa ukkonen kumista ja ensimmäiset tipat kutittivat ihoa. Sadetta ei kuitenkaan aivan koko reissulle riittänyt mutta melkoisesti kumminkin. Pahimman ryöpytyksen aikana tekikin jo mieli suunnata kohti lämmintä ja kuivaa klubia. Joukkuepeli kuitenkin velvoitti sitkeästi jatkamaan.
Eilinen päivä suomessa hämäsi melkoisesti. Kelistä jäi vaikutelma että olot olisivat pelaamiselle suotuisat. Säätiedotteet sen sijaan kertoivat toista. Ja nyt sitten sataa reippaasti. Ei tuonne tee mieli mennä edes rangelle. Täytynee keksiä jotain ihan muuta. Pallolliset harjoitteet ovat vain osa treeniä.
Sateessa pelaaminen on vaikea taiteenlaji, mutta määrätietoisen maltillisesti sekin onnistunee jotenkin. Pelaaja täytyisi pitää kuivana ja etenkin jalat. Kunnon kengät ovatkin must sadekelillä. Välineistä tai itseasiassa gripeistä tulisi pitää vielä enemmän huolta. Kuivaa grippiä oppii hyvin nopeasti arvostamaan sateessa pelattuaan. Vain fakiirit onnistuvat pitämään gripit kuivina koko kierroksen ajan.
Märkä alusta erottaa pelimiehet tumpeloista. Jotenkin tuntuu että osuman puhtaus sen kuin korostuu vetisellä kentällä. Onneksi raffit eivät ole olleet vielä kovinkaan paksuksi kasvaneita. Kunnon raffit ovat sadekelillä silkkaa murhaa.
Luonto saa nyt kaipaamansa piristysruiskeen ja kun sade lakkaa niin toivottavasti nurmen kasvu pääsee kunnolla vauhtiin. Loppuviikkoon mennessä tuo sade voisi kyllä alkaa pikkuhiljaa loppua. Tiiajat Aulangon uudelle kentälle, Everstille, on nimittäin jo varattu lauantaiksi.