Kebaxin hudit

Lähipelin sietämätön keveys

03.06.2008 09.06 - golf 

Viime lauantaina tuli pelattua 103 aurinkoisella Everstillä. Päivän teemalle tyypillinen reikä oli #11 jolla tuli ensin sudittua n. 500m kolmella lyönnillä ja siitä sitten meni 15m matkalle neljä lyöntiä ennenkuin pallo oli kupissa. Nuo kaksi chippiä ja kaksi puttia edustivat aika hyvin päivän saldoa lähipelin osalta.

Griiniosumat ovat erittäin harvinaisia tälläiselle sutijalle jo siitä syystä ettei mitta tahdo lyönneissä riittää. Päivän "pitkälle pelille" kertyi lyöntejä 42, melkoisen vaatimatonta matkantaittoa on se. Ei lähipelin parantamisella mitään alle 80 pelata, mutta 90 voisi hyvinkin mennä rikki.

Lähipelilyöntejä tuli siis 61 mikä on keskimäärin lähes neljä lyöntiä per reikä. Puttien osuus oli 39 mikä on runsaasti kun chippejä oli 19 (ja 3 bunkkerilyöntiä). Putata voisi toki paremminkin, mutta kun ensimmäisen putin pituus on järjestään jotain astronoomista niin vaikea sitä on lähteä putilla korjaamaan. Duffatut chipit vaativat veronsa. Jokatapauksessa griinityöskentely ulkopuolelta tuntuu olevan se iso ongelma.

Scoren parantamiseksi "pitkän pelin" parantaminen on oikeastaan ainoa keino, mutta lähipeli ui nyt niin syvissä vesissä että sille pitäisi tehdä jotain. Harjoittelu on se kirosana joka tähän taitaa olla ainoa lääke. Tekniikkareenit eivät oikein kiinnosta kun nythän on kesä ja on aika pelata. Voisiko sitten pelaamalla harjoitella? Lähipelitilanteita rundilla tulee se 18 kappaletta joista suurimmassa osassa chippaillaan. Syntyi tässä aatos pelata lähipelialueella "parkakkosta" eli chipata palloa lipulle ja sitten puttailla se sisään. Josko tälläisestä olisi edes mitään apua. Jää nähtäväksi.

Kommentoi

Lisää kommentti

Nimi:
Email:
Kotisivu:
Kotisivu:
Kommentti:

Kommentit

Jutut.fi  |  Omat jutut  |  Muiden jutut  |  Kategoriat  |  kirjaudu