Pituuden tavoittelu golfissa on järkevää ja sen suhteen tulee olla nälkä - halu lyödä pitkälle vie ennenpitkää pidemmälle. Pelitilanteessa pituuden tavoittelusta on kuitenkin pelkästään haittaa - hyväksyy vain lyöntiensä pituudet ja elää niiden mukaan kentällä. Aikataulussa on syytä koettaa pysyä, mutta mikään kiire sen suhteen ei välttämättä ole.
Pallo löytää itsensä ennemmin tai myöhemmin hankaliin paikkoihin. Näistä selviäminen useimmiten sen varmimman vaihtoehdon kautta joka usein tarkoittaa yhden lyönnin uhrausta. Layup tai jopa droppi ei näytä enää nololta parempana numerona kortissa. Jos pallon makuusta herää yksikin kysymys, on syytä unohtaa sankarilyönnit samantien - kaikella on aikansa.
Tarkoitukseton 18-reijän räiskintä tuskin johtaa mihinkään. Suunnitelmallisuus ei välttämättä vie sen pidemmälle, mutta todennäköisyys onnistuneeseen kierrokseen on tällöin suurempi. Suunnitelmat voivat olla yksinkertaisiakin, pääasia että jokainen lyönti on jollain tapaa järkevä. Jos hyvän suunnitelman toteutuksessa epäonnistuu, ei auta sitä hylätä vaan pitää tiukasti kiinni.
Pallon pelaamiseen on syytä suhtautua tietyllä hartaudella, mutta eipä se niin kamalan vakavaa kuitenkaan ole. Nauramalla kuittaa vaan omat mokansa. Ja jos se metrin putti tiukassa tilanteessa ei uppoa, niin paskanko sen on väliä. Golf ei ole helppo peli, mutta eipä sitä auta keinotekoisesti vielä vaikeammaksi tehdä.